Pieni jouluhössötys

 En oo omasta mielestäni mikään jouluhössöttäjä. Oon se ihminen, joka suunnittelee ostavansa lahjat jo syksyllä, mutta lopulta löydän itseni hikoilemasta marketeissa aatonaattona kulkusten tahdissa niiden kolmentuhannen muun mattimyöhäisen kanssa. Tykkään kyllä laittaa joulukoristeita, mutta niittenkin kanssa oon hyvin maltillinen. Minulla ei oo esimerkiksi yksiäkään jouluvaloja. Edellisessä postauksessa mainitut maailman rumimmat jouluvalot on, onneksi, hukassa. Ja niitä etsiessäni muistin, että niissähän oli viime vuonna joku discomode viimeiset hitaat aka kosketushäiriö, että valoista paloi suurimman osan ajasta vain yksi kolmasosa. Itse asiassa en yhtään ihmettelis, jos nuo maailman rumimmat jouluvalot ois lentäny muutossa roskikseen. Ja kun nyt kysytte, niin rumat ne oli siksi, että valojen ympärillä oli jotku ihmeelliset aurinkokuviot, joista tuli lähinnä mieleen joku Gran Canarian suomalaisbaarin uusi vuosi ja havaiji-paidat. (Tää vertaus voi kyllä ontua, koska en oo ikinä kokenut Gran Canariaa.)

Tykkään kuunnella joululauluja. Tosin tässäkin asiassa oon melko tarkka. Ne hartaammat kuorosovitukset ei oo oikeestaan minun juttu, vaan sen sijaan Spotify soittaa Raskasta Joulua ja Raskaampaa Joulua. Lisäksi listalle mahtuu muutama biisi Rajattomien siltä menevämmältä osalta sitä joululevyä. Tuolta listalta löytyy toki myös muutama eri versio The Snowmanin tunnaria Walking in the Air ja jokunen biisi The Joulukalenterista ja muutamia muita randomeita. Ja se tunnustus tulee nyt. Sieltä listalta löytyy myös pari kappaletta Ti-Ti Nallen joululevyltä, mutta nää on ihan puhdasta nostalgiaa. Kyseinen c-kasetti soi nimittäin lapsuuden jouluina aika lailla aamusta iltaan. Äiti-raukka.

Sen sijaan tykkään kyllä soittaa ja laulaa lähes mitä tahansa joululauluja ja paikoin hyvinkin hartaasti. Jouluissa onkin kivaa se, että siitä saa syyn laulaa porukalla. Tai ylipäätään, että koko porukka on kasassa ilman, että kenelläkään on kiirettä mihinkään. Paitsi mitä nyt tietysti lahjoja avaamaan, mutta nuo lahjatkin alkaa olla nykyään aika toissijainen asia tuossa joulussa.

Viikonloppuna tehtiin äitin kanssa pipareita. Oltiin vähän normaalia enemmän ajoissa, mutta koska en oo nyt menossa sinne kahteen viikonloppuun, niin oisin todennäköisesti missannut koko piparit. Tai siis pipareita ois varmasti riittänyt minulle vielä vaikka uuteen vuoteen saakka, mutta kun se juttu on se piparitaikina. Kaikkihan sen tietää. Äiti oli kuitenkin pakannut minulle jäätävän kasan noita pipareita mukaan, ja epäilen, että kotiin ei jäänyt yhtään. Ei auta, kun ostaa aurajuusto. Tulee paremmin syötyä, kun ei ole niin makkeeta, heh. No, mutta eilen siis ostin glögiä ja mussutin itekseni noita pipareita.

Tänä vuonna meen melko köyhillä koristeilla, koska ne jouluvalotkin on tehny katoamistempun. Viime vuonna minulla oli joulukoivu ja tuon havuja pudottamattoman joulupuun teemalla jatkoin tänäkin vuonna. Tosin pienemmässä mittakaavassa. Hain ulkoa vain yhden oksan, jonka sitten ripustin rautalangalla ikkunalle. Nyt kun mietin, niin tuo olisi kivempi keskellä kattoa, ikään kuin kattokruununa, mutta en ole varma, saisinko sen viriteltyä tuohon. Ehkä katson sitä hetken tuolla ikkunassa, saattaa näyttää paremmalta illalla pimeässä, ja siirrän sen parin viikon päästä keskelle huonetta. Tai sitten en, koska oon välillä vähän laiska tällaisten asioiden suhteen.

Lisäksi poltan kynttilöitä läpi syksyn ja talven, mutta joulun aikaan ehkä enemmän. Jos siis olen niitä täällä polttamassa. Minulla ei oo koulua enää ja iso osa kavereistakin lähtee joulukuun aikana pois, joten kovinkaan paljoa Kajaanissa tuskin jaksan yksinäni istua. Sitä paitsi, oon lähdössä tästä kämpästä joka tapauksessa joulun jälkeen. Ajattelin käydä tutustuu maailmaan Kainuun ulkopuolella. (Tässä kohtaa tosin hakkaan päätäni seinään, koska minulla ei ole mitään käsitystä työpaikasta, kun en edes tiedä, että mitä haluaisin elämälläni tehdä.) Mutta hei, joulu on minulle tosiaankin aikaa, jolloin en meinaa stressata mistään. Olisin ilmeisesti saanut joulunpyhiksi tarjoiluhommia, mutta ajattelin ottaa tämän loman kannalta eli olen julkisesti laiska. Koska sen totisesti oon ansainnu.