Lontoo vs. Kajaani: 0-1

Ta-daa, näin sitä käännellään takkia. Just kun pääsin mainostamasta, että tää minun kulutus on hillittyä ja pelastan maailman, niin oon tunkemassa jo toista perättäistä (eh, samalla varmaan myös koko blogihistorian toista) shoppailupostausta...Mutta tää on niin koominen juttu.

Etsin koko hiton Lontoon läpi löytääkseni kengät. Yritin itse asiassa löytää kahdenlaisia kenkiä ja toiset on ihan peruskorkkarit. Monikäyttöiset, mutta ei silti ihan tylsät. Tärkeetä ois, että niillä on mahdollista oikeastikin kävellä, mutta korkoa pitää silti olla. Mission impossible. Ainoot potentiaaliset vaihtoehdot oli sen verran hintavia, että en ees uskaltanut koskea niihin. Vielä lentokentällä kiersin kenkäputiikkeja, mutta ei. Kunnes sitten eilen työpäivän jälkeen Kajaanissa pyörähtäessäni ajattelin poiketa ostamassa ohimennen uuden eyelinerin. Ja siellä se kenkä nökötti hyllyssä.

Vähän vaaleanpunaiseen taittava kerman sävyinen nahkajäjitelmäkenkä, jossa oli korkkijäljitelmäkorko. (Haha, voisko enää vaikeemmin yksinkertaista kenkää enää kuvailla...) Yksinkertainen, mutta ei kuitenkaan täysin tylsä. Ja sopii jalkaan täydellisesti ja noilla koroilla osaan vielä kävelläkin.

Saan valkoisista kengistä aika rankasti jotain hääkenkäfiiliksiä, joten nää ei oo vitivalkoset. Näitä vois ehkä hyvällä tahdolla sanoo myös lähes nudenvärisiksi. Ja nudet kengäthän jatkaa jalkoja. Lisäksi näissä oli se pyöree kärki, josta tykkään. Korko nyt ei oo mikään jäätävän korkee, mutta opettelen nyt kävelee näillä ja siirryn vasta sitten korkeimpiin.

Nyt vaan puuttuu enää korkkarikelit ja korkkarimenot. Täällä kotikylän rapateillä ei oikeen kehtaa lähtä noilla tossuilla kipittelee...