Tuhotulva

No niin, täältä tulee nämä kauan kaivatut tulvakuvat viime viikonlopulta! Tai no, kuka kaipas, kuka ei, mut tässä nämä nyt joka tapauksessa on. Valokuvauksellisesti ei mitään maata mullistavaa, mutta tuo vesimäärä, niin huh huh!

Meijän saunamökin alin porras oli kokonaan veden alla ja alimmaiseen hirsikerrokseen oli veden pinnasta matkaa jotain kymmenen senttiä. Samoin tuo keinu näytti siltä, kuin se olisi ajelehtinut metsässä. Ja tuosta on järveen kuitenkin jotain reippaat kuusi metriä ja pientä alamäkeä koko ajan. Oli kyllä käsittämättömän korkeella tuo vesi! Minulla tuli tuosta metsästä mieleen se muumien jakso, jossa ne seilaa siellä puiden lomassa. (YouTube onneksi tietää kaiken, kyseinen jakso lienee tässä! Oli niinkin vaikea salapoliisitehtävä kun kirjoittaa hakukentään "muumit tulva".)

...Ja nyt kun oon katsonu yhden jakson muumeja, niin voin jatkaa tätä varsinaista postausta.

Tuossa alemmassa kuvassa minun takana on normaalisti hiekkaranta ja vasta sitten järvi, mutta se kaikki hiekka oli täysin veden alla. Meijän nuotiopaikasta näkyi vain päällimäiset tiilet ja nekin just ja just. Ja mökille piti kiertää kaukaa metsän kautta, ei ollut mitään asiaa autolla tai kumisaappaalla tuohon rantaan. En muista, että oisin koskaan nähny tuossa järvessä niin paljoa vettä.

Haha, tästä tuli mieleen hauska tarina tuon järven historiasta. (Tosin oon ehkä kertonu tämän miljoona kertaa, mutta kertaus on opintojen äiti...) Tuo on alunperin ollu tosi iso järvi, mut sitten paikalliset isännät (mm. minun joku esi-isä) keksi alkaa laskee veden pintaa saadakseen lisää peltomaata, mutta fiksuina kavereina tekivät sen ojan sitten hiekkaharjuun. Vesi vähän syövytti sen harjun siitä menee ja järvi karkasi ja kutistui murto-osaan entisestä. Tulipahan ainakin sitä peltomaata.

Tuossa ylemmässä oikeen puoleisessa kuvassa on tie. Ei ihan siltä näytä. Ei kokeiltu ajaa autolla tuonne pellolle, vaan isäkin joutui menee sinne traktorilla, kun ei saappaanvarsi riittäny. Vene nimittäin oli keksiny lähtä vähän omille teilleen tulvan mukana ja se piti käydä pelastaa. Alemmassa kuvassa taas on yks kuohuva koski, oli kyllä melkonen virtaus. Harmi vaan, että tulva oli levittäny tuon joen niin laajalle, että en päässy parhaille kuvauspaikoille ja kaikki koskikuvat on täynnä ties mitä risuja enemmän kun sitä vettä.

Sinne vesiputoukselle ei oo vieläkään koppeuvuttu. Ehkä meen sinne sitten kesällä, kun siellä on vihreetä ja sikäli kauniimpaa, kuin nyt. Nää tulvat alkaa nimittäin olla tältä erää jo melko lailla ohi. Minä lähen nyt pyörähtää ulkona nauttimassa tuosta järjettömän upeesta säästä! Huomenna on onneksi vapaa päivä, meen makaa biksut päällä tuonne rannalle koko päiväksi. Hehe, ehkä vielä maltan mieleni. Toisin kuin muutamat innoikkaimmat asiakkaat töissä, jotka jo suunnitteli uintireissua tälle iltaa, koska nyt on jo niin lämmin. Jees, ihan varmasti se vesikin on yhtä lämmintä, niin not.